Outi Alm: Kulttuurikaupunki


Noin 80% suomalaisista käyttää kirjaston palveluja. Kirjastoissa käynnit ja lainausmäärät ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana (vaikka kirjastojen aukiolotunnit ovat vähentyneet). Samaan aikaan kirjastojen määrärahat ovat laskeneet. Lukuina tämä tarkoittaa, että kirjastossa kävijöiden määrän noustessa yli 20 % kirjastojen hankintakulut pienenivät vastaavasti kolmanneksen.

Myös Porvoossa on koettu sama ilmiö. Ovatko siis poliittiset päättäjät ajatelleet, että uusi pääkirjasto on riittävä panostus kirjastolaitokseen? Seinät ovat pystyssä, mutta miten on sisällön laita? Vertailtaessa kunnittain kirjastojen hankintamäärärahoja viime vuodelta (kuntia on 430) Porvoo löytyy sijalta 396. Porvoo jää esimerkiksi kirjahankinnoissa kirkkaasti alle opetusministeriön suositusten ja myös maan keskiarvon. (Porvoo n. 248 kirjaa/1000 asukasta, ministeriön suositus 400 ja maan keskiarvo 312.)

Lainausmäärissä porvoolaiset asettuvat hieman maan keskiarvon alapuolelle. Voisiko syynä olla, ettei ole mistä lainata? Tutkimusten mukaan ihmiset haluaisivat lainata uutta aineistoa. Mutta jos aineistoa ei osteta tai sitä hankitaan vain niukasti, lainaaminen käy vaikeaksi. Viime vuoden tilasto osoittaa, että Porvoon kirjastossa kokoelmien muutos oli miinus merkkinen. Eli vanhaa poistettiin, mutta uutta ei ollut varaa hankkia tilalle.

Oma lukunsa on Itä-Uudenmaan maakuntakirjasto, jonka tehtävänä on alueen 10 kunnan kirjastojen avustaminen. Tämä tarkoittaa mm. kaukopalveluvelvollisuutta ja koulutusvastuuta. Kun esimerkiksi edellä mainitussa koko maan hankintamäärärahatilastossa Pernaja löytyy viimeiseltä sijalta, se tarkoittaa maakuntakirjastolle suurempaa työtä mm. kaukolainojen takia. Mutta silti
maakuntakirjastolle tarkoitettu lisävaltionapu ei mene kirjastoon vaan kaupungin kassaan jaettavaksi muille tahoille.

Kirjasto on joutunut kurjistumisen kierteeseen: kunnan oma rahallinen panostus kirjastoon vaikuttaa seuraavan vuoden valtion laskennalliseen määrärahaan. Valtion korvamerkittyjen määrärahojen katoaminen 90-luvun alkupuolella näyttää aiheuttaneen kirjastomäärärahojen laskun. Suomesta löytyy siis Porvoon lisäksi monta kuntaa, jonka poliittinen johto ei ainakaan määrärahojen muodossa arvosta kirjastoa ja sen tekemää työtä.

Porvoon kirjastolta vaaditaan taas säästöjä. Tämä tarkoittaa käytännössä Kerkkoon lähikirjaston sulkemista ja Gammelbackassa lauantain aukiolon loppumista. Juuri lähikirjastot ovat erityisen tärkeitä lapsille ja vanhuksille. Mikä onkaan ollut kirjastolaitoksen merkitys kansainvälisesti tunnustetun suomalaisen lukutaidon syntymisessä? Lapsia kannustetaan lukemiseen, mutta samalla heiltä viedään mahdollisuus siihen. Entä kirjaston sosiaalinen merkitys? Se on ollut paikka, jonne on voinut tulla rahattomana tai vaivaisena. Kirjasto on ollut monelle viimeinen henkireikä, helpotuksen tuoja, paikka, jossa oma yksinäisyys on hetkeksi helpottanut. Mutta sehän ei näy tilastoissa.


Tietoa kirjastoista löytyy mm. osoitteista:

tilastot.kirjastot.fi

www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot

16.7.2003

1.7.2003

13.5.2003

14.4.2003

10.4.2003
Vesa Hiltunen: Tanssi

21.3.2003

28.2.2003

20.2.2003

14.2.2003

29.1.2003

24.1.2003

7.1.2003

20.12.2002

24.11.2002

 
 

Update

  cult.porvoo.net