Mark Mallon: Uuden Itämaan manifesti

24.1.2003



§1: MITÄ

Itä-Uusimaa on nimenä jäämässä historiaan. Uudeksi nimeksi on pikkuhiljaa muotoutumassa Uusi Itämaa. Alueen hallinnollinen keskus on edelleen Porvoo.

§2: MIKSI

Nimenmuutoksen ensisijainen perustelu on byrokratian kielellä ilmaistuna ”maakunnallisen identiteetin vahvistaminen”. Vanhan nimen aikoina on aiheettomasti saattanut syntyä käsitys, että maakuntamme on jonkin laajemman alueen syrjäistä, itäistä (sen huonomman ilmansuunnan) kolkkaa.

Perustelua nimenmuutokselle vahvistaa sekin seikka, että Itä-Uusimaa rinnastunee tietämättömien mielessä Länsi-Uusimaahan, jota ei maakuntana eikä edes virallisena nimenä ole olemassa. Länsi-Uusimaa (oik. läntinen Uusimaa) on osa Uudenmaan maakuntaa vailla minkäänlaista omaa hallintoa. Pelkäänpä, että näiden tietämättömien joukkoon lukeutuu myös suuri osa länsiuusimaalaista asujaimistoa. Itä-Uusimaa (ent.) sen sijaan on ollut itsenäinen maakunta iät ja ajat, mihin sen nimi ei kuitenkaan varmuudella ole viitannut.

Tilannetta ja mm. porvoolaisten ja loviisalaisten päitä lienee pahasti sekoittanut kymmenisen vuotta sitten toteutettu lääninuudistus. Lääninuudistuksen myötä kartalta poistettiin Uudenmaan Lääni, jonka itäisin maakunta oli Itä-Uusimaa. Nimi ”Itä-Uusimaa” jäi epämääräiseksi jäänteeksi, jonka asukkailla ei oletettu olevan kykyä hahmottaa, mitä eroa on maakunnalla ja läänillä, eikä perspektiiviä siihen, mikä katosi ja minne, vai vaihtoiko jokin vain nimeä tai kenties paikkaa. Kyseessä saattaa olla harkittukin ajoitus Helsingin poliitikkojen taholta, sillä samoihin aikoihin lääninuudistuksen kanssa Suomea oltiin liittämässä Euroopan Unioniin, ja silloin keskusteltiin siitä, onko koko Suomi mitätöitymässä yhdeksi EU:n maakunnaksi.

Vielä pari lausetta lääninuudistuksesta. Uudenmaan lääniä ei siis enää ole olemassa, vaan se sulautettiin osaksi uutta, valtavaa Etelä-Suomen lääniä. Sulautusoperaation salamyhkäisyyttä kuvastaa hyvin se, että tuskin sinäkään tiesit, että Hangosta Karjalan eteläkolkkiin olemme kaikki tyynni Etelä-Suomen lääniläisiä. Hankolaista purjeveneilevää trendipelleä ei karjalaiseen työttömään torppariin yhdistä mikään muu kuin tämä väkisin vedetty lääninraja. Vai oletko ikinä nähnyt heikäläisten kohtaavan esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksen baarissa, ja murteen ja vaatetutksen perusteella haistavan toisensa jo kaukaa, ja sitten tarjoavan toisilleen tuoppeja ja innoissaan muistelevan yhteisiä kouluaikaisia tuttuja, ja pikkutunneilla kuullut heidän hoilaavan Keski-Suomen lääniläisiä pilkkaavia lauluja? Et.

Enkä minä ole nähnyt kenenkään puivan nyrkkiä sille tosiasialle, että ”Itä-Uusimaa” on lääninuudistuksen myötä jäänyt vähätteleväksi ja vääristäväksi nimitykseksi. Mutta minä puin nyrkkiä sinunkin puolestasi, perkele. Emme ole minkään läänin emmekä minkään maakunnan itäistä periferiaa, minne Helsingin herrat suunnittelevat riskialttiita teollisuuslaitoksia milloin huvittaa ja niitten penskat tulevat huvittelemaan milloin huvittaa, lähinnä viikonloppuisin, minkä huomaa siitä, että oma nuorisomme ei silloin mahdu Bar Maryyn, vaan joutuu värjöttelemään portailla tuoppi kädessä, vaikka ei niin huvittaisikaan.

Olemme olleet liian nöyriä, huomaatko. Mutta saas nähdä, kuka läänissämme vastedes nöyristelee. Uskallan väittää, että uusi nimemme sisältää hieman pelotteenkin makua. Kunhan tielaitoksen miehet saavat nimikyltit vaihdettua moottoritien varrella, Helsingistä saapuvat autoilijat kaivavat rajalla vaistomaisesti kuvettaan tarkistaakseen, löytyykö sitä itämailla perinteisesti vaadittua suojelurahaa. Mutta sinä ja minä tiedämme, että emme vaadi rahaa, vaan itsenäisyytemme tunnustamista.

§3: MITÄ VIELÄ

Kuten historia on osoittanut, visiot ja mullistavat uudistukset kulkeutuvat aina vierailta mailta. Nimenmuutoksen takana on Porvooseen lännestä muuttanutta kolme partaista miestä, joista allekirjoittanutta lukuunottamatta muut haluavat nimensä pidettävän toistaiseksi salassa. Tänne asettauduttuamme emme enää suostu kutsumaan toisiamme itäuusimaalaisiksi, saatikka itseämme, vaan olemme uusia itämaalaisia.

Ja kuten vahvat, perustellut visiot yleensä, tämäkin on poikimassa joukon muita uudistuksia. Itä-Uudenmaan Liitto, joka on Porvoossa sijaitseva virasto, joka toimikuvansa puolesta huolehtii maakunnan elinkeinoelämän ja muiden identiteettistruktuurien kehittämisestä, ja joka lämpimästi otti nimiehdotuksemme vastaan -- kutsuen minua ja kahta toistaiseksi nimetöntä toveriani leikillisesti Uuden Itämaan tietäjiksi -- ryhtyi hetimiten paitsi ajamaan ehdotustamme käytännössä läpi, myös kohtapuolin kutsumaan itseään Uuden Itämaan Liitoksi.

Eikä siinä kaikki. Viranomaisyhteistyönä ollaan toteuttamassa muitakin nimenuudistushankkeita, joista ensimmäiseksi toteutunevat Keski-Uusimaan muuttaminen Uudeksi Keskimaaksi -- joten kaiketi Järvenpäästä muodostunee Tolkien-fanien pyhiinvaelluskohde --, ja Uudenmaan vaihdos Uudeksi Maaksi. Eli mm. helsinkiläiset ovat sittemmin uusia maalaisia.

Eikä siinäkään kaikki. Uuden Itämaan Liitolla kun on kansainvälisiäkin yhteyksiä, se on kaavaillut entiselle Neuvostoliitolle takautuvaa nimenmuutosta. Neuvostoliitosta on tulossa Vanhan Itämaan Liitto. Suunnitelma ei ole vilpitön. Vanhan Itämaan liittolaiset tulevat tänne toteuttamaan tukahdutettuja elinkeinoharjoittamisen tunteitaan, siinä missä tänne tullaan lännestä hakemaan Itämaan henkisyyttä. Seurauksena saattaa olla ties mitä uusia liittoja tai neuvostoja, eikä niistä sen enempää, koska niistä ei kukaan vielä mitään tiedä.

Porvoossa 24.1.2003
Mark Mallon
mark.mallon@luukku.com

Kuva: Anne Räisänen


Mitä muuta? Tuli mieleen

 
 

Update

  cult.porvoo.net