Janne Koivulahti: Porvoo elää tuontikulttuurin varassa

1.7.2003

Porvoo on ylpeä vanhasta kulttuuritaustastaan, mutta miten tänä päivänä satsataan kulttuuriin? Taidetehdas keskustelu käy ajoittain asiallisena, ajoittain kiihkeänä, välillä kyseinen tehdas yritetään vaieta kuoliaaksi, varsinkin kun rahasta on kyse.

Miksi näin?

Joskus mainitun tutkimuksen mukaan Porvoossa on väkilukuun nähden huomattavasti enemmän taiteilijoita, kulttuurialan ammattilaisia mitä Suomessa keskimäärin. Pitänee varmasti paikkansa mutta mistä he ovat tänne tulleet? Lasten ja nuorten taidekoulustako?

Työmatkoilla olen kohdannut vastaavanlaista nurinaa mitä Porvoossakin ikävä kyllä löytyy. Eräs sysmäläinen sanoi ettei Sysmän suvisoitolla ole mitään tekemistä kyseisen kunnan kanssa, yleisö ja esiintyjät tulevat muualta. Avantissa on varmasti joskus ollut porvoolaisiakin mukana, mutta vähissä lienevät. Entä sitten?

Uusimaa-lehdessä nuristiin sitä että jyväskyläläinen organisaatio toimitti Kokonniemeen Agentsit Kääriäisineen. Kuka estää porvoolaisia tekemästä samoin?

Myös päinvastoin, jos kulttuurin alueella haluaa jotain saada aikaiseksi väitän ettei Porvooseen kannata jäädä. Sen ovat aikaa sitten oivaltaneet mm. rokkibändit.

Miten me pääsisimme nurkkakuntalaisuudestamme eroon? Miten porvoolainen kulttuurielämä saisi uusia virikkeitä voimakkaaseen kasvuun? Taidetehdas työpajoineen, ateljeineen on hieno alku mutta miksi olemme pysähtyneet siihen? Meillä on porvoolaisia lahjakkuuksia hienosti nostava musiikkiopisto, Svenska folkakademin, mutta vauhti jää kesken, eikä se ole edellä mainittujen oppilaitosten vika, eikä tehtävä.

Miksi kulttuurityöntekijä jäisi tänne? Markkinat ovat liian pienet tai yleisö ei ole vielä löytynyt.

Porvoossa on hieno kirjo eri alojen harrastajia, muusikoista näyttelijöihin. Mutta aiommeko olla harrastajia tuottava kylä vastaisuudessakin, vai olisiko Porvooseen aika perustaa taide/kulttuurioppilaitos, tai (ammatti)korkeakoulu?

Arcada yritti ujuttautua taidetehtaalle, he olisivat olleet valmiit satsaamaan summan kaupunkilaisiakin hyödyntävään tekniikkaan ja tiloihin. En tiedä miksi hanke kariutui, mutta nyt Arcadalle rakennetaan uudet tilat Helsinkiin Arabian rantaan. Minkä virheen teimme!

Magnusbogissa on järjestetty teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelulinjan kursseja useamman vuoden ajan, moni täällä vierailleesta on tutustunut Porvooseen, ilmapiirin erinomaiseksi todeten ja osa muuttanut asumaankin tänne.

Mikä hyöty siitä on? Korkeakoulutettu ihminen ymmärtää että tietoa voidaan hyödyntää parhaiten kun sitä jakaa. Esitänkin syvät kiitokseni seudulla vaeltaneille ääni- ja valosuunnittelijoille sekä heidän kouluttajilleen, ilman heitä Porvoossa olisi audiovisuaalinen osaaminen paljon heikompaa. Ja heidän perustamiensa yritysten avulla moni porvoolainen teatteri-produktio ja orkesteri on päässyt toteuttamaan itseään pidemmälle viedyn ääni- ja valotekniikan mahdollisuuksilla, joko suoraan tai välillisesti.

Mutta se esimerkeistä, mitä me siis tarvitsemme? Tietoa ja sitä jakavan oppilaitoksen ja sen kautta saamme kulttuurituottajia, moniosaajia, taiteilijoita.

Se tuottaisiko kyseinen oppilaitos vain meistä porvoolaisista erinomaisia taiteen ja kulttuurin ammattilaisia vai olisiko osa ulkokuntalaisia ei ole merkitystä, sillä tulihan J.L. Runebergkin tänne muualta, eikä sitä kukaan pahalla muistele.

25.6.2003
Janne Koivulahti
fanne@pp.nic.fi


Mitä muuta? Tuli mieleen

 
 

Update

  cult.porvoo.net